Wednesday, July 17, 2019

REJIME SUPLEMENTU REMUNERATÓRIU SIRA IHA ADMINISTRASAUN PÚBLIKA

DEKRETU-LEI N.º 20/2010 1 Dezembru
REJIME SUPLEMENTU REMUNERATÓRIU SIRA IHA ADMINISTRASAUN PÚBLIKA

Diploma ida-ne’e kontinua ho regulamentasaun Funsaun Públika nian, tuir saida maka Lei n º 8/2004, 16 Juñu determina tiha ona no hatuur suplementu remuneratóriu ba funsionáriu públiku nomós ajente sira Administrasaun Públika nian.
Nune’e,
Governu dekreta tuir alínea p) n.º 1 artigu 115.º Lei-Inan Repúblika nian no artigu 67.º Lei n º 8/2004, 16 Juñu hodi hala’o knaar ho kmanek nu’udar lei tuirmai:

KAPÍTULU I
FINALIDADE NO ÁMBITU

Dekretu-Lei ida-ne’e regula hala’ok hodi fó suplementu remuneratóriu ba servisu iha rejime-turnu no nokturnu, servisu estraordináriu, servisu iha fatin dook ka susar atu to’o ba, hanesan mós ho subsídiu ajuda kustu no sei aplika ba funsionáriu públiku no ajente sira iha Administrasaun Públika, ne’ebé Estatutu Funsaun Públika define, ho exesaun be prevee iha artigu tuirmai.

Artigu 2 º
Exesaun
  1. Rejime traballu estraordináriu no nokturnu sei la aplika ba pesoál diresaun ka xefia, tuir artigu 18º Dekretu-Lei 27/2008 11 Agostu, ka knaar sekretariadu nian, tuir n.º 3 artigu 17.º iha diploma hanesan.
  2. Rejime espesiál sira ba karrera la tenke hamoris suplementu remuneratóriu sira anauserke suplementu maihosi natureza ida-ne’e nian ne’ebé dekretu-lei ida-ne’e la abranje no la bele sai pasivel hodi fó ba karreira sira seluk ka grupu profisionál sira.
  3. Atu aprova suplementu remuneratóriu ida ba karreira espesiál iha sirkunstansia sira-ne’ebé prevee iha númeru liubá implika suspensaun pagamentu suplementu remuneratóriu be hakerek iha Dekretu-Lei ida-ne’e ba karreira ida-ne’e duni.
KAPÍTULU II
TRABALLU ESTRAORDINÁRIU

Artigu 3 º
Konseitu
  1. Estraordináriu maka servisu ne’ebé funsionáriu públiku ida ka ajente Administrasaun halo la’ós de’it iha oras servisu baibain nian.
  2. Ba artigu ida-ne’e “oráriu servisu normál” inklui traballu turnu sira.
Artigu 4 º
Halo servisu estraordináriu
  1. Despaxu Diretór-Jerál nian maka sei autorizauluk lai atu halo servisu estraordináriu ka ekivalente no admitidu bainhira nesesidade servisu exije nia tanba hala’o traballu liu oras servisu baibain nian ka hala’o knaar espesífiku ho lalais.
  2. Nu’udar kondisaun hodi aprova no hatada justifikasaun ba nesesidade servisu estraordináriu no disponibildade orsamentál.
  3. La iha funsionáriu públiku ka ajente Administarasaun ida maka bele servisu liu hosi oras estra haatnulu fulan-fulan.
  4. Supervizór imediatu traballadór nian tenke aprezenta lista-prezensa ho rejistu fulan-fulan oras estraordináriu ne’ebé hala’o tiha ona ba Diretór-Jerál hodi autoriza pagamentu.
  5. Bainhira nesesidade servisu estraordináriu hanaruk la’ós de’it fulan-neen tutuir-malu, presiza aprovasaun préviu Komisaun Funsaun Públika nian.
Artigu 5 º
Kompensasaun
  1. Servisu estraordináriu sei kompensa liuhosi remunerasaun akrésimu tuir artigu tuirmai ka liuhosi dedusaun iha oráriu normál servisu nian.
  2. Diretór-Jerál bele determina dedusaun iha oráriu normál servisu nian hodi troka kompensasaun finanseira tan servisu estraordináriu ne’ebé hala’o tiha ona.
Artigu 6 º
Halo pagamentu ba oras estraordináriu sira
  1. Kompensasaun finanseira tan servisu estraordináriu koresponde:
    1. Ba valór oras normál servisu nian tau tan ho 1,5 (ida ho balu) ba orasestraordináriu ida-idak ne’ebé hala’o iha loron ida servisu normál nian.
    2. Ba valór oras normál servisu nian tau tan ho 2 (rua) ba oras estraordináriu ida-idak ne’ebé hala’o la’ós de’it hosi oras tolu tutuir-malu ka iha loron sira deskansa seman nian ka feriadu.
  2. Atu selu tan servisu estraordináriu ba sé maka hala’o knaar tuir turnu sei kalkula tuir saláriu akresidu hosi suplementu servisu rasik tan turnu.
Artigu 7 º
Dedusaun iha oráriu normál servisu nian
  1. Dedusaun ba oráriu normál servisu nian iha kompensasaun tan servisu estraordináriu haktuir proporsaun hanesan hosi artigu liubá nian.
  2. Kompensasaun bele simu liuhosi forma ida tuirmai:
    1. Hanesan dispensa to’o ba limite loron ida servisu nian semana-semana;
    2. Hanesan akrésimu ba períudu férias to’o ba limite loron-sanulu servisu nian tuir-malu. Oras estraordináriu sira-ne’ebé maka la bele dedús hosi oráriu normál servisu nian, tan nesesidade ne’ebé hakerek iha númeru liubá, sei selu tuir artigu 6º.
KAPÍTULU III
TRABALLU TUIR TURNU

Artigu 8 º
Konseitu
  1. Traballu tuir turnu maka ida ne’ebé implika oras servisu tuir eskala susesivu ida no baibain inklui sábadu, domingu no feriadu no turnu loro-kraik ko kalan nian.
  2. Turnu bele:
    1. Dadeer, hahú entre oras neen no sanulu
    2. Loro-kraik, hahú entre oras sanulu-resin-tolu no oras sanulu-resin-hitu
    3. Kalan, hahú entre oras ruanulu no oras rua.
  3. Tanba servisu, Komisaun bele aprova inísiu hosi turnu ida iha oráriu lahanesan.
Artigu 9 º
Organizasaun
  1. Turnu sira nu’udar rotativu no pesoál rasik hakruuk ba variasaun baibain oráriu servisu nian.
  2. Iha servisu sira funsionamentu permanente la bele hala’o liu hosi loron-lima servisu tutuir-malu.
  3. Eskala sira tenke haktuir prinsípiu ne’ebé maka la bele hala’o liu hosi oras ualu servisu konsekutivu nian, anaunserke iha kazu ba aprovasaun servisu estraordináriu.
  4. Mudansa ba turnu bele hala’o de’it hafoin loron deskansa, exetu kazu esepsionál sira ba ida ne’e diretór-jerál hetan rekoñesimentu.
  5. Ba diretór-jerál, ka ekivalente, iha kompeténsia hodi aprova turnu sira nia hahú no ramata, hanesan mós ho eskala sira rasik.
Artigu 10º
Suplementu turnu nian
  1. Funsionáriu públiku ka ajente Administrasaun ne’ebé servisu iha rejime turnu sira iha direitu ba suplementu remuneratóriu ida be koresponde valór oras normál servisu nian multiplika ho:
    1. 1,15 ba oras servisu ida-idak ne’ebé hala’o iha turnu loro-kraik;
    2. 1,25 ba oras servisu ida-idak ne’ebé hala’o iha turnu kalan ka iha loron deskansa semana nian ka feriadu; Se, tuir kritériu Komisaun Funsaun Públika, klase ida funsionáriu ka ajente sira Administrasaun Públika tenke hala’o servisu hanesan baibain iha turnu sira, Komisaun bele aprova pagamentu kontínu suplementu lahanesan ho pagamentu hosi turnu individuál.
  2. Suplementu turnu bele selu de’it ba traballadór sira-ne’ebé ho eskala turnu nian ne’ebé molok ne’e Diretór-Jerál autoriza ka ekivalente.
  3. Suplementu turnu nian la’ós nesesáriu iha férias, lisensa, falta no auzénsia hirak seluk iha servisu.
KAPÍTULU IV
AJUDA KUSTU

Artigu 11º
Ajuda kustu tan deslokasaun hodi hala’o servisu iha rai-laran
  1. Bainhira funsionáriu públiku ka ajente Administrasaun Públika ida tenke desloka ba fatin seluk iha rai-laran,bainhira hala’o servisu, iha direitu ba pagamentu ajuda kustu ida loron-loron tuir tabela tuirmai:

Halo viajen inklui toba karik Halo viajen la inklui toba karik
Kargu diresaun ka xefia $60 USD $30 USD
Sira seluk $40 USD $20 USD
  1. Nu’udar fatin abituál maka ida-ne’ebé tuir rotina funsionáriu ka ajente ne’ebé servisu ba inklui instalasaun hirak seluk Estadu nian iha fatin hanesan.
  2. Ajuda kustu tan deslokasaun serve hodi taka despeza sira ho refeisaun, alozamentu no despeza asesóriu hirak seluk.
  3. Bainhira viajen la inklui toba, ajuda kustu serve hodi taka despeza ho refeisaun no despeza asesóriu sira.
  4. Pagamentu ba ajuda kustu depende ba aprovasaun préviu ba viajen hosi Diretór-Jerál ka ekivalente.
  5. La hola-parte iha diploma ida-ne’e maka deslokasaun sira ho períudu superiór ba loron-14 tutuir-malu.
Artigu 12º
Ajuda kustu tan deslokasaun ba rai-liur ho fin estudu nian
  1. Ajuda kustu tan desloka ba rai-liur ho rohan estudu nian sei selu ba funsionáriu públiku ne’ebé hetan aprovasaun hodi tuir atividade hakbiit-an nian iha rai-liur tuir limite sira tuirmai:
    1. Bainhira atividade hodi hakbiit-an Estadu maka selutotál, fó direitu ba subsídiu ida ekivalente ho ida-ne’ebé prevee iha Dekretu-Lei númeru 23/2008, 21 Jullu ba loron-tolunulu dahuluk no koresponde % 70 hosi tabela hanesan ba loron sira-ne’ebé liu tiha.
    2. Bainhira atividade hodi hakbiit-an entidade estrañu ba Estadu maka selu balu, subsídiu pagu koresponde ba kaketak entre osan ne’ebé selu no valór nesesáriu iha alínea liubá.
  2. Bainhira atividade hakbiit-an entidade estrañu ba Estadu maka selu totál, subsídiu tenke koresponde ho % 15 hosi saida maka estabelese iha tabela be aneksa ba Dekretu-Lei númeru 23/2008, 21 Jullu.
  3. Bainhira deslokasaun ho justifikasaun karik ba fin estudu nian tuir saida maka Dekretu-Lei númeru 12/2009, 18 Fevereiru prevee (Rejime hodi Hakbiit Rekursu Umanu Funsaun Públika nian), ka regulamentasaun seluk kona-ba hala’ok hodi fó bolsa-estudu, la iha direitu ba subsídiu.
Artigu 13º
Ajuda kustu tan halo deslokasaun hodi hala’o servisu iha rai-liur

Ajuda kustu sira tan halo deslokasaun hodi hala’o servisu iha rai-liur, Dekretu-Lei nº 23/2008, 21 Jullu maka sei regula.

Artigu 14º 
Ajuda kustu tan halo kolokasaun filafali
  1. Funsionáriu públiku ka ajente Administrasaun ne’ebé transfere ka destaka tan nesesidade servisu nian ba fatin lahanesan hosi fatin ne’ebé nia hala’o knaar ba, iha direitu hetan transporte ba nia no família sira be iha ninia ta’u-matan no bagazen rasik.
  2. Funsionáriu públiku ka ajente Administrasaun públika ne’ebé liuhosi determinasaun ofisiál hala’o fali ninia knaar iha fatin seluk be ezije mudansa sei iha direitu ba:
    1. Ajuda kustu ida proporsionál ba distánsia entre fatin servisu, konforme tabela tuirmai:

Distánsia                                             Ajuda Kustu sira
To’o km100   
Hosi 101 to’o Km 200                                    US$ 300
Liu hosi Km 200                                             US$ 400
Hosi no ba Atauro                                           US$ 300
Hosi no ba Oecusse                                         US$ 400
  1. Ba pagamentu subsídiu ida renda nian fulan-fulan iha valór dolár atus ida, bainhira Estadu la prepara hela-fatin;
 KAPÍTULU V 
SUPLEMENTU REMUNERATÓRIU SIRA SELUK 

Artigu 15º 
Suplementu tan hala’o servisu iha fatin dook ka susar atu hetan asesu
  1. Ba funsionáriu públiku ka ajente Administrasaun Públika ne’ebé servisu iha fatin dook ka susar atu hetan asesu sei selu suplementu remuneratóriu ida iha sirkunstánsia sira tuirmai:
    1. Bainhira hatudu nesesidade servisu ne’ebé atu halo iha fatin ne’ebá;
    2. Bainhira la bele rekruta ema ida ne’ebé moris iha fatin hodi hala’o servisu;
    3. Bainhira iha fatin izoladu ka susar atu hetan asesu hamosu inkoveniénsia ka despeza ba traballadór desloka ba ne’ebá ka mantein ho fin hodi hala’o servisu sira;
  2. Pagamentu suplementu tan servisu iha fatin ne’ebé dook ka susar atu hetan asesu ba funsionáriu ka ajente Administrasaun Públika integrante iha kategoria ida espesífika no iha fatin determinadu depende autorizasaun préviu Komisaun Funsaun Públika nian.
  3. Diretór-Jerál tenke halo rekerimentu ba Komisaun Funsaun Públika ka ekivalente ba de’it traballadór sira hosi ministériu ida-idak ne’ebé defaktu nu’udar nesesáriu hodi hala’o servisu sira.
  4. Komisaun Funsaun Públika iha kompeténsia hodi aprova pagamentu suplementu tuir kategoria ida tuirmai:

Natureza fatin nian Montante suplementu
% 40 hosi remunerasaun mensál ba grau Fatin ne’ebé dook tebes
funsionáriu ka ajente nian % 25 hosi remunerasaun mensál ba grau
Fatin ne’ebé dook lahalimar funsionáriu ka ajente nian
  1. Ba diploma ida-ne’e, sei hatene lai saida maka:
    1. Localidade remota – Fatin ida-ne’ebé asesu susar no konta ho prezensa estabelesimentu komersiál limitadu, atendimentu saúde no instalasaun públika hirak seluk;
    2. Localidade muito remota – Fatin ida-ne’ebé bele to’o liuhosi uza transporte privadu no ho oituan ka la iha asesu ida ba estabelesimentu komersiál, atendimentu saúde no instalasaun públika hirak seluk.
    3. Localidade extremamente remota - Fatin ida-ne’ebé bele to’o ho la’o-ain de’it ka liuhosi uza transorte animál viajen liu hosi oras ida no ida-ne’ebé susar hetan asesu ba nesesidade báziku sira alimentasaun, abrigu, asisténsia médiku no instalasaun públika hirak seluk.
  2. Suplementu presiza bainhira de’it funsionáriu ka ajente defaktu hela no servisu iha fatin ne’ebé konsidera nu’udar remotu ka susar atu hetan asesu.
  3. Komisaun Funsaun Públika tenke haree filafali klasifikasaun sira-ne’ebé aplika tiha ona iha intervalu sira be la bo’ot liu tinan-rua.
KAPÍTULU VI
DISPOZISAUN FINÁL NO TRANZITÓRIU SIRA

Artigu 16º
Definisaun oras servisu nian


Ba dekretu-lei ida-ne’e valór ba oras baibain servisu nian sei hetan liuhosi fafahek valór remunerasaun fulan-fulan traballadór nian hosi 173,92.

Artigu 17º
Loron sira deskansa semana nian

Ba dekretu-lei ida-ne’e, Sábadu no Domingu konsidera nu’udar loron deskansa semana nian.

Artigu 18º
Revogasaun

Sei revoga lejizlasaun hotu-hotu ne’ebé la’o oin seluk fali ho diploma ida-ne’e.

Artigu 19º
Hahú hala’o knaar ho kbiit legál


Dekretu-Lei ida-ne’e hahú hala’o knaar ho kbiit legál iha 1 Janeiru 2011.

Hetan aprovasaun iha Konsellu-Ministru, 22 Setembru 2010.

Primeiru Ministru,

_____________________
Kay Rala Xanana Gusmão

Promulga iha

Bele publika.

Prezidente Repúblika;

________________
José Ramos-Horta

No comments:

Post a Comment